Sisäsuunnistuksen tunnelmia ja ratamestarin kiemurat
LiikettäNiveliin -projektin puitteissa kokeiltiin aivan uudenlaista suunnistustapahtumaa, kun marraskuun lopulla Porvoon Energian entinen – tällä hetkellä tyhjillään oleva – toimitalo valjastettiin sisäsuunnistuskäyttöön. Porvoon kouluille tarjottiin mahdollisuutta tulla kokeilemaan hieman erilaista suunnistusta ja hyvän suosion tapahtuma saikin. Kahden päivän aikana sisäsuunnistusta kävi kokeilemassa reilut 400 lasta. Palaute oli hyvin positiivista ja innostunutta.
Myös Porvoon Energian työntekijöille tarjottiin mahdollisuutta kokeilla, kuinka tuttu tuo heidän entinen työpaikkansa onkaan. Kun muutama kriittisellä paikalla ollut ovi suljettiin, ei tutussa rakennuksessa liikkuminen ollutkaan enää niin helppoa. Näillä samoilla keinoilla saatiin myös suunnistajia varten tehtyä haastavat radat.
Ratamestari Topias Muukkosen ajatuksia
OK Trianin ensimmäinen sisäsuunnistus on järjestetty. Paikkana oli Porvoon Energian entinen pääkonttori. Suunnistettavan alueen pinta-ala oli vain 0,17 ha. Tämä ei kuitenkaan tarkoittanut helppoja ratoja. Moni suunnistaja kertoi maalissa kuinka he olivat olleet aivan pihalla vaikka rakennuksen sisällä juoksivatkin.
Jokaisella radalla ykkösrastille oli lyhyt ja selkeä reitti. Tällä tavalla kukaan ei (toivottavasti) ainakaan heti lähdössä luovuta. Kuulemani mukaan ykkösrasteja oli kuitenkin myös pummattu. Monella radalla kakkosrastit tarjosivat kuitenkin jo todellisen haasteen. Pisimmällä ja vaikeimmalla A++ radalla oli teoriassa ainoastaan kaksi erittäin vaikeata rastiväliä. Tästä huolimatta moni suunnistaja oli etsinyt useampaa muutakin rastia.
Ensimmäinen erittäin haastava rastiväli oli 1-2 väli. Tällä välillä molemmat rasteista sijaitsivat samassa kerroksessa, mutta ainoa sallittu reitti rastien välillä kulki ylimmän kerroksen kautta. Lisää haastetta toi se, että rastiväli oli aivan radan alkuosassa, joten suunnistajilla ei ollut vielä tietoa maaston rakenteesta.
Toinen erittäin haastavista rastiväleistä oli 9-10 väli. Tämä on ratamestarin lempiväli. Ensisilmäyksellä väli ei ole lainkaan haastava. 10 rastin näkee nimittäin 9 rastilta. Ongelmana on se, että rastien välillä on ylipääsemätön seinä. Ainoa mahdollinen reitti kulki kellarin kautta. Lisää haastetta välille tuo se, että tämä on ensimmäinen kerta kun tarvitsee käyttää rakennuksen kellaria. Kellarista löytyy paljon ovia, joten mahdollisuus juosta väärään varastoon oli suuri.
Muillakin radoilla oli saman kaltaisia rastivälejä. Tarkoituksena oli kuitenkin se, että rastivälien reitit muuttuivat selkeämmäksi kun lähestyttiin suurempia kirjaimia. En halunnut kuitenkaan tehdä mitään lällyjä ratoja, koska rakennuksen sisällä ei ole suurta totaalisen eksymisen vaaraa. Nyt jokainen pakosti joutui käyttämään aivonystyröitä. Olen aika varma että kukaan ei päässyt ensimmäistä rataansa ilman pysähdyksiä käytävillä.
Jos et päässyt Porvoossa osallistumaan tai sisäsuunnisrushammastasi rupesi kolottamaan, ei hätää. 9.12. järjestetään toinen sisäsuunnistustapahtuma Nikkilän Sydämen sivistyskeskuksessa. Voin luvata että radat ovat siellä pidempiä ja haastavampia.
Kategorier:
Aktuellt
Nyheter
Rör på påkarna